Kun sotien jälkeinen rakentajasukupolvi 1980-luvun lopulla yhä enenevässä määrin alkoi muuttaa Pohjolan pakkasia pakoon etelän lämpöön, kasvoi Aurinkorannikon suomalaissiirtokunta niin, että 1990-luvulla voitiin puhua jo noin 12 000 ihmisestä.
Tulijoiden joukossa oli myös aktiivisessa leijonatoiminnassa mukana olleita. Heräsi ajatus, että Espanjassa voitaisiin harrastaa samoja asioita kuin Suomessa ja ulkomaillakin ylläpitää sosiaalista identiteettiään veljeskunnan välityksellä.
Suomenkielisen klubin taustalla on ollut leijona-aatteen ohella myös halu kuulua ryhmään, jolla on yhteisiä symboleja ja päämääriä.
Erilaisten, osin byrokraattistenkin, vääntöjen jälkeen voitiin 24. helmikuuta 1992 pitää klubin perustava kokous. Paikalla oli 16 tulevaa veljeä, jotka päättivät perustaa Aurinkorannikolle suomenkielisen leijonaklubin. Paikallinen Club de Leones de Torremolinos suostui ilomielin kummiklubiksi, joten suomalaisen klubin viralliseksi nimeksi hyväksyttiin myöhemmin Club de Leones Torremolinos/Suomi.
Klubimme on siis suomenkielinen ja suomalaisista koostuva, vaikka se on organisatorisesti espanjalainen. Klubin jäsenet asuvat ja toimivat koko Aurinkorannikon alueella, vaikka nimessä komeileekin sana ”Torremolinos”.
Marraskuun 21. päivänä 1992 vietettiin Charter Night -juhlaa, jonka yhteydessä pidettiin klubin perustamisasiakirjan allekirjoitustilaisuus. Nimensä asiakirjaan kirjoitti 21 veljeä. Juhlatilaisuuden vuosi oli sattumalta Suomen itsenäisyyden 75. juhlavuosi ja samalla kansainvälisen leijonatoiminnan 75. juhlavuosi.
Klubin kokoukset alkoivat sujua totuttuun suomalaiseen tapaan rutinoidusti; olihan klubissa jäseninä paljon jo Suomessa leijonatyössä mukana olleita. Keväällä 1993 järjestettiin kevätjuhla, jota vietettiin yksityiskodin puutarhassa. Kevätjuhlaperinne on säilynyt vuosien saatossa, vaikka sen pitopaikka onkin muuttunut.
Klubin perustamiskokouksen tienoille helmikuun loppuun on vuosittain sijoittunut Gala Primavera -juhla, joka tunnetaan myös nimellä kevättanssiaiset. Kyseessä on rannikon suomalaisten yhteistapahtuma, ruokailun ja tanssin sävyttämä iloinen ilta.
Suomalaissiirtokunnan keskuudessa klubi on arvostettu. Se osallistuu eri suomalaisyhteisöjen perustaman Aurinkorannikon Suomalaisyhteisöjen Neuvottelukunnan työhön ja järjestää vuorollaan mm. koko rannikon kattavan Suomen itsenäisyyspäiväjuhlan.
Klubille on ollut suuriarvoista se, että leijonajärjestön kansainvälinen johtaja PID Aimo Viitala on usein nähty vieras kokouksissa. Hän on tehnyt yli 50 vuoden ajan leijonatyötä eri puolilla maailmaa.
Aurinkorannikon Leijonat on Kanariansaarilla, Las Palmasissa toimivan suomalaisen leijonaklubin kummi sekä Costa Blancalla, Torreviejassa sijaisevan suomalaisen leijonaklubin ystävyysklubi.
Aurinkorannikko on tunnetusti turistialuetta ja onkin luonnollista, että suomalaiset leijonaveljet lomalla ollessaan käyvät paikkaamassa. Tähän perustuu se, että klubimme on vastaanottanut toiminta-aikanaan tuhansia vieraita muista, lähinnä Suomessa toimivista leijonaklubeista. Tämä on tiettävästi maailmanennätys kansainvälisen leijonajärjestön piirissä. Me palvelemme myös näin.